Seulontatutkimukset Suomessa ovat maksuttomia tutkimuksia, joihin hyvinvointialue kutsuu oireettomia ihmisiä iän ja sukupuolen perusteella. Jos postiluukusta on tullut kirje mammografiasta tai kotiin on saapunut ulostenäytepakkaus, tämä artikkeli kertoo, miksi kutsu tuli juuri sinulle. Käymme läpi myös sen, mitä tutkimuksessa tapahtuu ja miten tulosta kannattaa tulkita.
Seulonnan tarkoitus on löytää syöpä tai sen esiaste ennen kuin oireita ilmenee. Silloin hoito on yleensä kevyempää ja ennuste parempi.
Mitkä seulontatutkimukset Suomessa kuuluvat kansalliseen ohjelmaan
Valtakunnallisesta seulontaohjelmasta säädetään valtioneuvoston asetuksella (339/2011). Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen vuodesta 2023 seulontojen järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Käytännössä tutkimukset tekee usein alueen oma yksikkö tai sopimuskumppani, ja laatua seuraa Suomen Syöpärekisteri.
Aikuisille järjestetään kolme syöpäseulontaa:
- Rintasyöpäseulonta: 50-69-vuotiaat naiset, mammografia 2 vuoden välein.
- Kohdunkaulasyöpäseulonta: 30-60-vuotiaat naiset, näytteenotto 5 vuoden välein.
- Suolistosyöpäseulonta: naiset ja miehet, kotona otettava ulostenäyte 2 vuoden välein.
Suolistosyöpäseulonta on näistä uusin. Se käynnistyi vuonna 2022, ja kutsuttavien ikäryhmiä lisätään vaiheittain. Tavoitteena on, että seulonta kattaa 2030-luvun alussa koko ikäryhmän 56-74-vuotiaat. Kaikki tässä ikähaarukassa olevat eivät siis vielä saa kutsua – se riippuu syntymävuodesta.
Osa hyvinvointialueista kutsuu laajemmin kuin asetus edellyttää, esimerkiksi rintasyöpäseulontaan myös 70-74-vuotiaita. Siksi naapurimaakunnassa asuvan tuttavan kokemus voi poiketa omastasi.
Raskaana olevien ja vastasyntyneiden seulonnat ovat oma kokonaisuutensa. Niihin kuuluvat muun muassa infektioseulonnat, sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta ja vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta. Ne järjestetään neuvolan ja synnytyssairaalan kautta, eikä niistä lähetetä erillistä kutsukirjettä.
Miksi kutsu tulee juuri tietyssä iässä
Ikärajat eivät ole sattumaa. Ne perustuvat siihen, missä ikäryhmissä seulonnasta on tutkimusnäytön mukaan eniten hyötyä suhteessa haittoihin.
Rintasyövän ilmaantuvuus kasvaa selvästi 50 ikävuoden jälkeen, ja mammografia toimii parhaiten vaihdevuosien jälkeisessä, vähemmän tiiviissä rintakudoksessa. Kohdunkaulasyövän esiasteet taas liittyvät HPV-infektioon, joka on yleisin nuorilla aikuisilla. Monella alueella näytteestä tutkitaan nykyään ensisijaisesti HPV ja vasta tarvittaessa solumuutokset.
Seulonnalla on myös haittoja. Väärät hälytykset aiheuttavat huolta ja turhia jatkotutkimuksia, ja osa löydöksistä on muutoksia, jotka eivät olisi koskaan aiheuttaneet ongelmia. Ikärajat ovat kompromissi näiden välillä.
Yleinen myytti: puhdas seulontatulos tarkoittaa, ettei syöpää voi olla
Tämä on ehkä vaarallisin väärinkäsitys. Seulontatesti on otos tietystä hetkestä, eikä mikään testi ole täydellinen.
Osa syövistä kehittyy kahden seulontakierroksen välillä. Niitä kutsutaan välisyöviksi. Siksi rinnan uusi kyhmy, nännin eritys tai ihon vetäytyminen kuuluu tutkituttaa lääkärillä, vaikka edellinen mammografia olisi ollut normaali vain puoli vuotta sitten.
Sama pätee suolistoon. Pitkittyneet ulostamistottumusten muutokset, veri ulosteessa tai selittämätön laihtuminen ovat syy hakeutua terveysasemalle tai yleislääkärille riippumatta seulontakutsusta. Runsaassa verenvuodossa tai voimakkaassa vatsakivussa yleisvoinnin heiketessä soita 112.
Näin seulontaprosessi etenee käytännössä
Kutsu tulee kirjeenä tai sähköisesti esimerkiksi Suomi.fi-viestien kautta. Siinä on valmiiksi varattu aika tai ohje ajanvaraukseen. Jos aika ei sovi, sen voi yleensä vaihtaa puhelimitse tai verkossa.
Itse tutkimus on lyhyt. Mammografia kestää noin 10 minuuttia, ja kohdunkaulan näytteenotto tehdään yleensä terveydenhoitajan tai kätilön vastaanotolla. Suolistosyöpäseulonnassa näyte otetaan kotona ja postitetaan laboratorioon valmiissa kuoressa.
Normaalista tuloksesta tulee kirje. Jos tulos vaatii jatkoselvittelyä, sinuun otetaan yhteyttä ja sinut ohjataan esimerkiksi täydentävään kuvantamiseen, kolposkopiaan tai paksusuolen tähystykseen. Positiivinen ulostetesti ei tarkoita syöpää. Suurimmalla osalla tähystyksessä löytyy jokin muu verenvuodon syy, kuten peräpukama tai hyvänlaatuinen polyyppi.
Itse seulontatutkimus on osallistujalle maksuton. Tulokset tallentuvat yleensä myös Omakantaan, mutta kirje voi tulla ennen kuin merkintä näkyy siellä.
Yleisimmät virheet seulontojen kanssa
Kutsun ohittaminen, koska ”olo on hyvä”. Seulonta on tarkoitettu nimenomaan oireettomille. Tyypillinen tilanne on 52-vuotias, joka siirtää mammografiaa kiireen vuoksi kahdesti peräkkäin – ja yhtäkkiä edellisestä kuvauksesta on kulunut kuusi vuotta.
Oireiden kanssa odottaminen seuraavaan seulontaan. Oireet tutkitaan aina erikseen lääkärin vastaanotolla. Seulontajono ei ole oireisen potilaan reitti.
Ajatus, että yksityinen tarkastus korvaa seulonnan aina. Työterveyshuollossa tai yksityisellä gynekologilla otettu näyte voi olla täysin pätevä, mutta tieto ei välttämättä siirry seulontarekisteriin. Kerro tuoreesta tutkimuksesta, kun kutsu tulee, niin ammattilainen arvioi, tarvitaanko osallistumista nyt. Gynekologisista seurantakäynneistä enemmän artikkelissa gynekologin vastaanoton yleisistä käyntiaiheista.
Poikkeukset ja rajatapaukset
Vakioikärajat eivät sovi kaikille. Jos lähisuvussa on useita rinta- tai suolistosyöpiä tai todettu perinnöllinen alttius (esimerkiksi BRCA-geenivirhe tai Lynchin oireyhtymä), seurannasta sovitaan yksilöllisesti erikoissairaanhoidossa. Seuranta voi alkaa jo vuosia ennen seulontaikää.
Kohdunpoiston jälkeen kohdunkaulasyöpäseulontaa ei useimmiten tarvita, mutta tämä riippuu leikkauksen syystä ja laajuudesta. Kutsut lähetetään väestötietojen perusteella, joten kaikki eivät saa kutsua, vaikka siihen olisi lääketieteellinen peruste. Esimerkiksi henkilö, jolla on kohdunkaula mutta jonka juridinen sukupuoli on mies, voi jäädä ilman kutsua. Silloin kannattaa ottaa itse yhteyttä omaan terveysasemaan.
Muuttaminen hyvinvointialueelta toiselle voi myös katkaista kutsuketjun hetkeksi. Jos kutsua ei kuulu odotetusti, oman alueen seulontayksikön numero löytyy hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Eturauhassyövän PSA-seulonta ja keuhkosyöpäseulonta eivät tällä hetkellä kuulu kansalliseen ohjelmaan. Niitä on tutkittu Suomessa tutkimushankkeissa, mutta kaikkia koskevasta seulonnasta ei ole tehty päätöstä. PSA-testin hyödyistä ja haitoista kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen näytteen ottamista. Laajemmasta ikäkauden mukaisesta seurannasta kerrotaan artikkelissa säännöllisestä terveysseurannasta yli 40-vuotiaalle.
Hammaslääkärin tarkastukset, silmälääkärin seuranta ja fysioterapia ovat omia kokonaisuuksiaan eivätkä kuulu seulontaohjelmaan.
UKK
Voinko käydä seulonnassa, vaikka en ole saanut kutsua?
Maksuttomaan seulontaan osallistutaan kutsun perusteella. Jos kutsu on mielestäsi jäänyt tulematta, ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi seulontayksikköön. Yksityisellä lääkäriasemalla mammografian tai papa-kokeen voi teettää itse maksaen, usein muutamasta kymmenestä eurosta reiluun sataan euroon käynnistä riippuen.
Onko seulontaan osallistuminen pakollista?
Ei ole. Osallistuminen on vapaaehtoista. Kieltäytyminen ei vaikuta oikeuteesi saada muuta hoitoa, ja seuraavalla kierroksella saat yleensä uuden kutsun.
Mitä teen, jos seulontatulos on poikkeava?
Sinulle järjestetään jatkotutkimukset, ja niistä otetaan yhteyttä erikseen. Poikkeava tulos ei tarkoita syöpää: valtaosalla jatkotutkimuksissa ei löydy mitään vakavaa. Jos tulos aiheuttaa voimakasta ahdistusta, siitä voi puhua hoitavan yksikön kanssa tai soittaa MIELI ry:n kriisipuhelimeen numeroon 09 2525 0111.
Kun kutsu tulee, varaa aika samalla viikolla
Seulontatutkimukset Suomessa vievät vähän aikaa, ovat maksuttomia ja perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön. Paras tapa hyötyä niistä on osallistua aina kutsun tullessa ja pitää samalla mielessä, ettei seulonta korvaa oireiden tutkimista.
Jos sinulla on suvussa syöpiä tai muita riskitekijöitä, ota asia puheeksi lääkärin kanssa jo ennen seulontaikää. Kokonaisuuden tueksi voit lukea myös, mitä aikuisen ennaltaehkäisevässä terveystarkastuksessa mitataan. Omaa terveyttä koskevat ratkaisut tehdään aina lääkärin kanssa.