Ennaltaehkäisevä terveystarkastus on yksi parhaista keinoista havaita sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja muiden yleisten kansansairauksien riskitekijät ennen kuin ne ehtivät kehittyä oireiksi. Silti suuri osa suomalaisista aikuisista hakeutuu lääkärille vasta kun jokin selvästi vaivaa – ja silloin varhainen puuttuminen voi olla jo myöhäistä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä ennaltaehkäisevässä terveystarkastuksessa konkreettisesti mitataan, missä sen voi tehdä ja mitä tuloksista kannattaa tietää.
Miksi tarkastukseen kannattaa mennä ilman oireita?
Moni hakeutuu lääkärille vasta sairaana. Ennaltaehkäisevän terveystarkastuksen logiikka on päinvastainen: tavoitteena on tunnistaa riskit silloin, kun elintapamuutoksilla tai varhaisella hoidolla on eniten vaikutusta.
Tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja korkeat kolesteroliarvot kehittyvät useimmiten vuosien ajan täysin oireettomina. Kun ne löytyvät terveystarkastuksessa, hoito on helpompi toteuttaa ja pitkän aikavälin ennuste selvästi parempi kuin silloin, kun oireet jo häiritsevät elämää.
Mitä ennaltaehkäisevässä terveystarkastuksessa mitataan
Tarkastuksen sisältö vaihtelee palveluntarjoajan, iän ja yksilöllisten riskitekijöiden mukaan. Useimpiin aikuisten perustarkastuksiin kuuluvat kuitenkin seuraavat osa-alueet.
Verenpaine ja syke ovat jokaisen tarkastuksen perusmittauksia. Kohonnut verenpaine on Suomessa poikkeuksellisen yleinen tila – arviolta joka viidennellä aikuisella – mutta se on pitkään täysin oireeton. Siksi se löytyy usein ainoastaan mittaamalla.
Paino, pituus ja vyötärönympärys antavat tietoa kehon koostumuksesta. Erityisesti vyötärölihavuus on itsenäinen riskitekijä tyypin 2 diabetekselle ja sydänsairauksille – pelkkä painoindeksi ei riitä kokonaiskuvan saamiseen.
Verikokeilla selvitetään tavallisesti:
– paastoverensokeri ja pitkäaikaissokeri (HbA1c) diabetesriskin arvioimiseksi
– kokonaiskolesteroli, LDL- ja HDL-kolesteroli sekä triglyseridit
– maksa-arvot (ALAT, GT) erityisesti rasvamaksan ja alkoholin käytön tunnistamiseksi
– munuaisten toiminta (kreatiniini, eGFR)
– kilpirauhasarvo (TSH), erityisesti naisilla
– perusverenkuva (hemoglobiini, leukosyytit, trombosyytit)
Virtsakoe tunnistaa munuaisten toimintahäiriön, virtsatieinfektiot ja diabetekseen liittyvän mikroalbuminurian.
Tarkastukseen kuuluu lähes aina myös haastattelu tai kyselylomake, jossa kartoitetaan elintavat: tupakointi, alkoholi, liikunta, uni ja ruokavalio. Nämä tiedot ovat olennaisia, koska kokonaisriski ei synny pelkistä laboratorioarvoista.
Ikäkohtaiset erityismittaukset
30–40-vuotiailla tarkastus painottuu metabolisten riskitekijöiden kartoitukseen ja elintapoihin. 50 ikävuoden jälkeen mukaan tulevat useammin EKG eli sydänsähkökäyrä, diabeetikoilla silmänpohjakuvaukset sekä mahdolliset syöpäseulonnat.
Naisille suositellaan gynekologisia tarkastuksia ja papa-kokeita jo 25 ikävuodesta alkaen. Rintasyöpäseulontaan kutsutaan julkisen terveydenhuollon kautta 50–69-vuotiaat naiset. Miehillä PSA-arvo eturauhassyövän seulonnassa ei kuulu rutiinitutkimuksiin, mutta siitä voi keskustella lääkärin kanssa yksilöllisen tilanteen perusteella.
Yleinen väärinkäsitys: terveystarkastus ei ole sama kuin hoitokäynti
Monella on käsitys, että terveystarkastuksesta saa automaattisesti hoitosuunnitelman tai reseptin, jos jokin arvo on koholla. Näin ei välttämättä käy – tarkastuksen ensisijainen tarkoitus on kartoittaa tilanne kokonaisuudessaan, ei hoitaa.
Jos tarkastuksessa löytyy poikkeavia arvoja, lääkäri yleensä suosittelee jatkoselvittelyjä, seurantakäyntiä tai elintapamuutoksia ennen lääkehoidon aloittamista. Hoitopäätökset tehdään aina yksilöllisesti lääkärin arvion perusteella – poikkeava laboratorioarvo ei yksinään kerro, tarvitaanko hoitoa.
Missä terveystarkastuksen voi tehdä?
Suomessa ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia tarjoavat julkinen terveydenhuolto, yksityiset lääkäriasemat ja työterveyshuolto.
Hyvinvointialueiden terveysasemat järjestävät tarkastuksia, mutta käytännöt vaihtelevat alueittain. Kaikille aikuisille ei ole tarjolla säännöllistä perustarkastusta ilman erityistä syytä – resurssit ohjautuvat usein riskiryhmille ja pitkäaikaissairaille.
Yksityiset lääkäriasemat kuten Mehiläinen, Terveystalo, Pihlajalinna ja Aava tarjoavat kattavia terveystarkastuspaketteja ilman lähetettä. Hinnat vaihtelevat noin 150–500 euron välillä paketin laajuuden mukaan. Osa kustannuksista voi olla Kela-korvattavia – käytännöistä kannattaa lukea tarkemmin Kela-korvauksia koskevasta oppaasta.
Työterveyshuolto on työssäkäyville suomalaisille merkittävä väylä: työnantajan järjestämä työterveyshuolto sisältää usein lakisääteisen terveystarkastuksen työsuhteen alussa ja säännöllisin väliajoin sen jälkeen.
Yleislääkärin vastaanotto on luonteva lähtöpiste myös silloin, kun haluaa selvittää, minkälainen tarkastus omaan ikään ja tilanteeseen sopii parhaiten.
Käytännön vinkki ennen tarkastusta
Useimmat verikokeet edellyttävät 8–12 tunnin paastoa ennen näytteenottoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näytteet kannattaa ottaa aamulla ennen aamupalaa – vettä saa juoda vapaasti.
Jos käytössä on säännöllisiä lääkkeitä, niiden ottaminen tarkastusaamuna kannattaa varmistaa etukäteen hoitavalta lääkäriltä tai palveluntarjoajalta, sillä jotkin lääkkeet vaikuttavat laboratorioarvoihin.
Kuinka usein terveystarkastus kannattaa tehdä?
Tarkkaa universaalia suositusta ei ole – tiheys riippuu iästä ja yksilöllisistä riskitekijöistä. Yleinen nyrkkisääntö on:
– 18–39-vuotiaat ilman erityisiä riskitekijöitä: tarkastus noin 5 vuoden välein
– 40–64-vuotiaat: noin 3–5 vuoden välein, tiheämmin jos riskitekijöitä on
– 65 vuotta täyttäneet: vuosittainen tai tiheämpi seuranta suositeltavaa
Perinnöllinen alttius sydänsairauksille, suvussa esiintyvä diabetes tai aiemmat poikkeavat arvot voivat puoltaa tiheämpää seurantaa. Oikean tarkastusvälin ja sopivan vastaanoton löytämiseen auttaa opas lääkärin valinnasta.
Usein kysytyt kysymykset
Onko ennaltaehkäisevä terveystarkastus pakollinen?
Terveystarkastus ei ole lakisääteisesti pakollinen kaikille aikuisille – poikkeuksena tietyt ammattiryhmät kuten raskaan liikenteen kuljettajat ja lentohenkilöstö. Työnantaja voi velvoittaa tarkastukseen työterveyshuollon puitteissa. Muutoin se on vapaaehtoinen mutta erittäin suositeltava.
Mitä poikkeavien tulosten kanssa pitää tehdä?
Poikkeavat arvot eivät automaattisesti tarkoita sairautta – ne kertovat riskistä tai jatkoselvittelyä vaativasta löydöksestä. Lääkäri arvioi kokonaistilanteen ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai hoitoon. Yksilöllisiä terveysneuvoja tulee aina kysyä omalta lääkäriltä.
Saako tulokset näkyviin jälkikäteen?
Laboratoriovastauksiin pääsee yleensä käsiksi Omakanta-palvelun kautta osoitteessa kanta.fi. Yksityisillä asemilla tulokset toimitetaan usein myös sähköpostitse tai oman verkkopalvelun kautta. Omakantaan kannattaa rekisteröityä jo ennen tarkastusta, jos palvelu ei ole ennestään tuttu.
Yhteenveto – tarkastus kannattaa tehdä ennen kuin oireet alkavat
Ennaltaehkäisevä terveystarkastus on investointi, jonka hyöty mitataan vuosissa – ei välittömissä löydöissä. Verenpaineen, kolesterolin, verensokerin ja muiden perusindikaattoreiden mittaaminen säännöllisesti antaa mahdollisuuden puuttua riskeihin ennen kuin ne kehittyvät vakaviksi sairauksiksi.
Tarkastuksen voi tehdä yksityisellä lääkäriasemalla, hyvinvointialueen terveysasemalla tai työterveyshuollon kautta. Tärkeintä on, että se ylipäätään tehdään – mieluiten ennen kuin jokin alkaa vaivata. Henkilökohtaisissa terveyskysymyksissä ja löydösten tulkinnassa tulee aina kääntyä lääkärin puoleen.
