Äkillinen hätä voi tulla eteen keskellä yötä, työpäivän jälkeen tai heti järkyttävän uutisen kuultuaan, ja silloin on vaikea tietää, kuka auttaa ja mihin soittaa. Tämä artikkeli käy läpi, miten kriisiapu ja mielenterveyspäivystys toimivat Suomessa, milloin kumpaankin kannattaa ottaa yhteyttä ja mitä yhteydenotossa tapahtuu. Kun reitit ovat tiedossa etukäteen, apuun pääsee nopeammin silloin, kun sitä tarvitaan.
Jos henki on välittömässä vaarassa, esimerkiksi itsetuhoinen teko on jo tehty tai aikeissa, soita heti 112. Muut tässä artikkelissa kuvatut reitit on tarkoitettu tilanteisiin, joissa ehtii hetken miettiä seuraavaa askelta.
Kriisi vai psykiatrinen hätätilanne – miksi erolla on merkitystä
Kriisillä tarkoitetaan tavallisesti reaktiota johonkin tapahtumaan, esimerkiksi läheisen kuolemaan, eroon, onnettomuuteen, väkivaltaan tai irtisanomiseen. Unettomuus, itkuisuus, turtuneisuus ja ajatusten kiertäminen samaa kehää ovat tällaisessa tilanteessa normaaleja reaktioita. Usein auttaa ensin keskustelu: joku kuuntelee, auttaa jäsentämään tilannetta ja kertoo, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä.
Psykiatrinen hätätilanne on eri asia. Siitä on kyse, kun ihmisellä on vakavia itsetuhoisia ajatuksia ja suunnitelma, kun hän kuulee ääniä tai on sekava, kun hän ei kykene huolehtimaan itsestään tai kun hän on vaaraksi muille. Silloin tarvitaan lääkärin arvio päivystyksessä. Psykiatri tai päivystävä lääkäri arvioi tilanteen ja päättää jatkohoidosta.
Kokenut ammattilainen kysyy ensimmäiseksi, onko henkilö turvassa juuri nyt. Vastaus ratkaisee, riittääkö puhelinkeskustelu vai pitääkö lähteä päivystykseen.
Mistä kriisiapua saa vuorokauden ympäri
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111 päivystää ympäri vuorokauden. Puhelimeen vastaavat koulutetut ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Soittaa voi nimettömänä, ja puhelu maksaa saman verran kuin tavallinen puhelu omalla liittymällä. Kriisipuhelimessa ei tehdä diagnooseja eikä kirjoiteta reseptejä, vaan siellä kuunnellaan ja autetaan löytämään seuraava askel.
Muita reittejä ovat:
– Sekasin-chat 12-29-vuotiaille nuorille, anonyymi ja maksuton
– MIELIn kriisikeskukset useilla paikkakunnilla, joissa voi käydä kasvokkain lyhyissä kriisikeskusteluissa
– Hyvinvointialueen sosiaalipäivystys, joka järjestää kriisityötä esimerkiksi äkillisen kuoleman tai onnettomuuden jälkeen
– Päivystysapu 116117, josta saa hoidon tarpeen arvion ja ohjauksen oikeaan paikkaan
– Mielenterveystalo.fi, jossa on itsehoito-ohjelmia ja tietoa oman alueen palveluista
Päivystysapu 116117 ei ole kaikkialla käytössä samanlaisena, ja numeron kautta tarjottavat palvelut vaihtelevat hyvinvointialueittain. Lisää tietoa löytyy artikkelista Päivystysapu 116117 ja hoidon tarpeen arvio.
Näin mielenterveyspäivystys toimii käytännössä
Vuoden 2023 sote-uudistuksen jälkeen mielenterveyspäivystyksen järjestävät hyvinvointialueet, Helsingissä kaupunki yhdessä HUSin kanssa. Monella alueella psykiatrinen päivystys on osa sairaalan yhteispäivystystä, ja öisin ja viikonloppuisin potilas tulee usein samasta ovesta kuin somaattisessa päivystyksessä. Isoimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa, psykiatrin konsultaatioon pääsee vuorokauden ympäri. Pienemmillä paikkakunnilla Pohjois- ja Itä-Suomessa päivystävä lääkäri tekee ensiarvion ja konsultoi tarvittaessa psykiatria puhelimitse tai videoyhteydellä.
Päivystykseen ei tarvita lähetettä. Tyypillisesti tilanne etenee niin, että hoitaja tekee ensin kiireellisyysarvion, minkä jälkeen lääkäri tai psykiatrinen sairaanhoitaja haastattelee potilasta. Jos lääkäri katsoo sairaalahoidon tarpeelliseksi, osastolle siirrytään yleensä samana vuorokautena. Useimmiten potilas kuitenkin pääsee kotiin, ja hänelle sovitaan jatkoaika avohoitoon.
Esimerkki: nuori aikuinen tulee yöllä päivystykseen läheisen kanssa, koska paniikkikohtaukset ovat jatkuneet ja itsetuhoiset ajatukset ovat voimistuneet. Odotusta voi olla useita tunteja, koska kiireellisyysluokittelussa sydänoireet ja vammat menevät edelle. Lääkäri arvioi turvallisuuden, kysyy suoraan itsetuhoisista ajatuksista ja tekee lähetteen hyvinvointialueen mielenterveyspalveluihin. Kotiin lähtiessä potilaalla on kirjallinen suunnitelma siitä, kenelle soittaa, jos olo pahenee.
Kustannukset ja yksityisen roolin rajat
Julkisessa päivystyksessä peritään hyvinvointialueen asiakasmaksu, joka kertyy maksukattoon. Alle 18-vuotiaiden avohoitokäynnit ovat maksuttomia. Kriisipuhelin ja Sekasin-chat eivät maksa mitään puhelun tai datan hinnan lisäksi.
Mehiläinen, Terveystalo, Pihlajalinna, Aava ja muut yksityiset toimijat tarjoavat psykiatrin ja psykoterapeutin vastaanottoja sekä lyhyitä kriisikäyntejä, ja Kela korvaa niistä vain pienen osan. Yksityinen lääkäriasema ei kuitenkaan korvaa psykiatrista päivystystä. Yksityisellä puolella ei ole psykiatrisia osastopaikkoja eikä oikeutta tahdosta riippumattomaan hoitoon, joten vakavassa hädässä apu on julkisessa päivystyksessä.
Työterveyshuolto on tärkeä poikkeus. Jos esimerkiksi työpaikalla on sattunut väkivaltatilanne tai vakava onnettomuus, työterveyshuolto järjestää usein ryhmäpurkuja ja yksilöllistä kriisiapua muutaman päivän sisällä. Etälääkäri sopii hyvin unettomuuden tai uupumuksen arvioon, mutta akuutin itsetuhoisuuden arvioon tarvitaan tavallisesti tapaaminen kasvokkain.
Myytti: ”Kriisipuhelimeen soitetaan vasta, kun ei jaksa elää”
Kriisipuhelimeen soittaa moni, jolla ei ole itsetuhoisia ajatuksia. Soittaja voi olla läheinen, joka ei tiedä, miten puhua masentuneen puolison kanssa, tai ihminen, joka on juuri saanut vaikean diagnoosin, tai opiskelija, jonka ahdistus on ensimmäistä kertaa hallitsematonta. Soittamiseen ei tarvita mitään tiettyä kynnystä.
Toinen yleinen väärinkäsitys on, että itsetuhoisuudesta kysyminen saisi ajatuksen heräämään. Tutkimusnäyttö ei tue tätä käsitystä. Suora kysymys helpottaa usein ihmistä, ja siksi lääkärit ja kriisityöntekijät kysyvät asiasta aina suoraan.
Yleisimmät virheet äkillisessä hädässä
Ensimmäinen virhe on jäädä odottamaan maanantaita. Terveysaseman ajanvaraus ei sovi tilanteeseen, jossa olo on illalla sietämätön. Silloin kannattaa soittaa kriisipuhelimeen tai lähteä päivystykseen.
Toinen virhe on lähteä päivystyksestä odotushuoneesta kesken kaiken, koska odotus venyy. Jos et jaksa odottaa, kerro siitä hoitajalle, sillä hän voi arvioida tilanteen uudelleen. Kolmas virhe on olettaa, että päivystyskäynnin jälkeen jatkohoito järjestyy itsestään. Tarkista ennen lähtöä, mihin lähete tehtiin ja milloin sinuun otetaan yhteyttä. Asiasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa päivystyksen jälkeisestä jatkohoidosta.
Läheisille tavallisin virhe on jättää hädässä oleva yksin ”lepäämään”. Akuutissa tilanteessa on parempi pysyä lähellä, poistaa ulottuvilta lääkkeet ja muut vaaralliset välineet ja lähteä päivystykseen yhdessä.
UKK – kriisiapu ja mielenterveyspäivystys
Voinko mennä mielenterveyspäivystykseen ilman lähetettä?
Voit. Päivystykseen hakeudutaan ilman lähetettä. Etukäteen voi soittaa numeroon 116117, ja hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan 112.
Voinko soittaa kriisipuhelimeen toisen ihmisen puolesta?
Voit. MIELIn kriisipuhelimeen 09 2525 0111 voivat soittaa myös omaiset, ystävät ja työkaverit, jotka ovat huolissaan jostakusta.
Kirjautuuko kriisipuhelu Omakantaan?
Ei kirjaudu. Kriisipuhelimeen soitetaan nimettömänä, eikä puhelusta tehdä potilaskirjausta. Päivystyskäynnistä sen sijaan tehdään merkinnät, jotka näkyvät Kanta-palvelussa.
Yhteenveto: tallenna numerot jo nyt
Tallenna puhelimeesi numerot 112, 09 2525 0111 ja 116117 jo nyt, kun mitään ei ole tapahtunut. Hätätilanteessa niiden etsiminen vie aikaa ja voimia. Kriisiapu auttaa käsittelemään järkyttävää tapahtumaa, ja mielenterveyspäivystys arvioi tilanteet, joissa turvallisuus on uhattuna. Pidempiaikaisen tuen löytämisestä kerrotaan artikkelissa mielenterveyspalveluiden polusta. Omasta voinnistasi ja hoidostasi kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa.