Kun lapsi herää yöllä korkeaan kuumeeseen tai selkä kipeytyy niin, ettei liikkuminen onnistu, ensimmäinen ajatus on usein lähteä suoraan päivystykseen. Päivystysapu 116117 on maksuton puhelinpalvelu juuri tällaisia tilanteita varten. Sairaanhoitaja tekee puhelimessa hoidon tarpeen arvion ja kertoo, tarvitaanko päivystystä heti, riittääkö oman terveysaseman aika seuraavana päivänä vai pärjääkö kotihoidolla. Tämä artikkeli kertoo, miten palvelu toimii, milloin numeroon kannattaa soittaa ja miten puheluun valmistaudutaan.
Mitä Päivystysapu 116117 tekee
Päivystysapu 116117 on hyvinvointialueiden ylläpitämä kansallinen numero. Se toimii koko Suomessa, mutta puheluun vastaa oman alueen päivystyksen ammattilainen, yleensä sairaanhoitaja, joka tuntee alueen terveysasemat ja päivystyspisteet. Esimerkiksi Helsingissä ja Uudellamaalla puhelu ohjautuu HUSin ja alueen päivystysavun sairaanhoitajille, Pirkanmaalla taas Taysin alueen palveluun.
Puhelu on soittajalle maksuton. Useimmilla alueilla palvelu vastaa ympäri vuorokauden, ja ruuhkaisimmat ajat ovat arkiaamuisin ja viikonloppuiltaisin.
Hoidon tarpeen arvio ei ole diagnoosi. Hoitaja kysyy oireista, niiden kestosta, perussairauksista ja lääkityksestä ja tekee kiireellisyysarvion vakiintuneiden kriteerien perusteella. Sama kiireellisyysajattelu jatkuu päivystyksessä. Siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa päivystyksen triage ja kiireellisyysluokitus.
Arvion jälkeen hoitaja voi ohjata sinut päivystykseen, varata ajan terveysasemalle, antaa kotihoito-ohjeet tai neuvoa soittamaan uudelleen, jos tila muuttuu. Monilla alueilla hoitaja voi myös ilmoittaa päivystykseen etukäteen, että olet tulossa.
Milloin 116117 ja milloin 112
Rajanveto on selvä, mutta sitä on hyvä kerrata. Hätänumeroon 112 soitetaan aina, kun henki tai terveys on välittömässä vaarassa. Tällaisia tilanteita ovat rintakipu, vaikea hengenahdistus, tajunnan menetys, runsas verenvuoto, halvausoireet (suupielen roikkuminen, toisen puolen raajaheikkous, puheen puuroutuminen) ja vakava allerginen reaktio. Näissä tilanteissa 116117:een soittaminen vain viivästyttää apua.
Päivystysapu 116117 on oikea numero silloin, kun et tiedä, onko tilanne kiireellinen. Tyypillisiä soittosyitä ovat kuume, joka ei laske, virtsatieinfektion oireet, nyrjähdys, lapsen korvakipu yöllä, ihottuma, joka leviää, tai epäselvä vatsakipu, joka ei ole äkillisen raju.
Joillekin tilanteille on oma numeronsa. Myrkytystietokeskus vastaa numerossa 0800 147 111, jos epäilet myrkytystä esimerkiksi lääkkeistä, kasveista tai kemikaaleista. Mielenterveyskriisissä apua saa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimesta 09 2525 0111 tai oman alueen mielenterveyspäivystyksestä. Jos tilanteessa on välitön hengenvaara, soita 112.
Monilla alueilla 116117 ohjaa myös hammaslääkäripäivystykseen, mutta hammashoito, silmälääkäripalvelut ja eläinlääkärit kuuluvat omiin päivystysjärjestelyihinsä. Eläinten kanssa 116117 ei auta.
Hoidon tarpeen arvio käytännössä – näin puhelu etenee
Puhelu kestää yleensä 5-15 minuuttia, mutta jonossa voi joutua odottamaan. Ruuhka-aikoina odotus voi venyä 30-60 minuuttiin. Useimmilla alueilla voit jättää takaisinsoittopyynnön, jolloin hoitaja soittaa sinulle jonon vuorossa.
Kokenut hoitaja aloittaa usein kysymällä, mikä oire on pahin juuri nyt ja milloin se alkoi. Soittaja säästää aikaa, kun hänellä on valmiina:
- henkilötunnus (myös lapsen, jos soitat hänen puolestaan)
- tarkka kuvaus oireista ja niiden alkamisajasta
- mitattu kuume, ja mikä kuumetta alentava lääke on otettu ja milloin
- perussairaudet ja käytössä oleva lääkelista
- tieto raskaudesta, jos se on mahdollinen
Lääkelistan näet Omakannasta, jos et muista lääkkeitä ulkoa. Kanta-palveluun tallennetut reseptit ovat siellä yhdessä paikassa, ja niistä on apua myös hoitajalle.
Käytännön esimerkki: perhe soittaa illalla kello 21, koska kolmevuotiaan kuume on ollut kaksi vuorokautta 39 asteen tuntumassa. Hoitaja kysyy, juoko lapsi, onko vaippa kastunut ja onko lapsi leikkinyt kuumelääkkeen vaikuttaessa. Jos vastaukset ovat rauhoittavia, lapsi todennäköisesti ohjataan oman terveysaseman aikaan seuraavana päivänä ja vanhemmat saavat ohjeet siitä, mitkä merkit edellyttävät uutta yhteydenottoa. Jos lapsi on veltto eikä juo, ohjaus menee päivystykseen samana iltana.
Yleinen myytti: ”Suoraan päivystykseen pääsee nopeammin”
Moni uskoo, että päivystyksen ovelle meneminen ohittaa jonon. Usein käy päinvastoin. Päivystyksessä potilaat hoidetaan kiireellisyyden eikä saapumisjärjestyksen mukaan, joten lievissä vaivoissa odotus voi kestää 4-8 tuntia, kun vakavammin sairaat menevät edelle.
Monilla hyvinvointialueilla päivystykseen pyydetäänkin soittamaan ensin, ja kiireettömät potilaat voidaan ohjata paikan päältä takaisin kotiin tai terveysasemalle. Ennakkopuhelu voi myös säästää rahaa. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimaksu on ohjeellisesti noin 25-35 €, ja sitä peritään yleensä vain täysi-ikäisiltä. Kotihoito-ohje puhelimessa on maksuton.
Myytin toinen puoli on yhtä tärkeä: 116117 ei ole portinvartija, joka pitää ihmiset poissa päivystyksestä. Jos hoitaja arvioi tilanteen kiireelliseksi, ohjaus päivystykseen tulee heti.
Yleisimmät virheet ennen päivystykseen lähtöä
Oireiden vähättely puhelimessa. Moni sanoo ”ei tämä varmaan mitään ole”, vaikka on oksentanut kuusi kertaa. Hoitaja tekee arvionsa kertomasi perusteella, joten kerro oireet sellaisina kuin ne ovat, älä sellaisina kuin toivoisit niiden olevan.
Soittaminen 116117:een, kun pitäisi soittaa 112. Rintakivussa tai halvausoireissa jokainen minuutti on tärkeä. Jos olet epävarma ja oireet ovat rajuja, soita 112.
Kotiohjeiden unohtaminen. Hoitaja kertoo usein, missä tilanteessa pitää soittaa uudelleen, esimerkiksi jos kuume nousee yli 40 asteen tai kipu muuttuu. Kirjoita ohjeet ylös. Yöllä väsyneenä ne unohtuvat helposti.
Moni unohtaa myös jatkohoidon. Jos päädyt päivystykseen, sovi, kuka seuraa tilannettasi myöhemmin. Siihen saat apua artikkelista päivystyksen jälkeinen jatkohoito.
Yksityiset vaihtoehdot ja niiden rajat
Päivystysapu 116117 ohjaa julkisiin palveluihin. Jos haluat käyttää yksityistä, Mehiläisellä, Terveystalolla ja Pihlajalinnalla on suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Turussa, iltaisin ja viikonloppuisin auki olevia lääkäriasemia sekä etälääkäripalveluja. Yksityinen lääkärikäynti maksaa tyypillisesti 80-150 € ilman tutkimuksia, ja Kela-korvaus kattaa siitä vain pienen osan.
Yksityinen asema ei korvaa sairaalapäivystystä. Murtumaepäilyssä, jossa tarvitaan kipsaus, tai tilanteissa, joissa saatetaan tarvita osastohoitoa, potilas lähetetään usein eteenpäin julkiseen päivystykseen. Silloin maksat kahdesti. Laajempi vertailu löytyy artikkelista päivystys vai oma lääkäri.
Työterveyshuolto voi olla hyvä vaihtoehto arkipäivisin, mutta se ei yleensä kata päivystystä öisin. Tarkista työterveyssopimuksesi ennen kuin tarvitset sitä.
UKK
Maksaako soitto Päivystysapuun 116117 jotain?
Ei. Puhelu on maksuton sekä lankapuhelimesta että matkapuhelimesta. Mahdolliset käyntimaksut tulevat vasta, jos sinut ohjataan vastaanotolle tai päivystykseen.
Voinko soittaa 116117:een toisen ihmisen puolesta?
Voit. Lasten vanhemmat ja ikääntyneiden omaiset soittavat usein toisen puolesta. Ole silloin potilaan luona, jotta voit tarkistaa oireita hoitajan pyynnöstä ja kertoa potilaan henkilötunnuksen.
Toimiiko 116117 myös, kun olen toisella paikkakunnalla?
Toimii. Puhelu ohjautuu yleensä sen alueen palveluun, jossa olet. Mökillä Lapissa sinua ohjataan siis lähimpään paikalliseen päivystykseen eikä kotikuntasi päivystykseen.
Ennen kuin lähdet – yksi puhelu riittää
Päivystysapu 116117 on tehty niitä tilanteita varten, joissa et tiedä, kuinka kiireellinen tilanne on. Muutaman minuutin hoidon tarpeen arvio voi säästää tunteja odotushuoneessa tai ohjata sinut nopeasti oikeaan paikkaan, kun tilanne on vakava.
Tallenna numero puhelimeesi nyt, ennen kuin sitä tarvitset. Muista, että puhelinarvio ei korvaa lääkärin tutkimusta. Jos oireet muuttuvat tai pahenevat, soita uudelleen, ja hengenvaarallisissa tilanteissa soita aina 112.