Etätyö on muuttanut sitä, miten suomalaiset työntekijät tavoittavat työterveyshuollon palvelunsa – ja moni on edelleen epävarma, mitä oikeuksia etänä työskentelevällä oikeastaan on. Työnantajan järjestämä työterveyshuolto koskee etätyöntekijää täsmälleen samalla tavalla kuin toimistolla istuvaa kollegaa, mutta käytännön toteutus – ajanvaraus, etävastaanotot, työpaikkaselvitykset – näyttää usein erilaiselta kotisohvalta käsin.
Työterveyshuollon lakisääteinen pohja ei muutu etätyössä
Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajan järjestämään ehkäisevän työterveyshuollon kaikille työntekijöilleen työn tekopaikasta riippumatta. Etätyö ei ole poikkeus tähän sääntöön. Jos yritys on sopinut työterveyshuollon esimerkiksi Mehiläisen, Terveystalon tai Pihlajalinnan kanssa, sopimus kattaa lähtökohtaisesti myös kotoa, kesämökiltä tai toisesta kaupungista työskentelevät.
Käytännössä ongelma ei ole yleensä oikeuden puuttuminen vaan sen hyödyntäminen. Moni etätyöntekijä ei tiedä, että työterveyslääkärin tai -hoitajan tavoittaa videopuhelulla, eikä fyysistä käyntiä toimipisteessä useinkaan tarvita esimerkiksi flunssatodistuksen, työkykyarvion tai reseptin uusimisen yhteydessä. Tarkemmin näistä oikeuksista ja työntekijän velvollisuuksista kertoo työterveyshuolto työntekijälle -artikkeli.
Etävastaanotto vai lähikäynti – milloin kumpaakin tarvitaan
Etätyöntekijän arjessa suurin osa työterveyshuollon asioinnista hoituu nykyisin etänä. Videovastaanotolla työterveyslääkäri pystyy arvioimaan esimerkiksi sairauslomatarpeen, uusimaan pitkäaikaissairauden reseptin tai käymään läpi työkykyyn liittyvän tilannekatsauksen. Palvelu muistuttaa monelta osin yleisiä etälääkäripalveluita, joita on käsitelty laajemmin artikkelissa etälääkäripalvelut Suomessa.
Fyysinen käynti on kuitenkin edelleen tarpeen tietyissä tilanteissa. Terveystarkastukset, joissa mitataan verenpainetta, kuunnellaan sydäntä ja keuhkoja tai otetaan laboratoriokokeita, vaativat aina käyntiä vastaanotolla – etänä ei voi kuunnella sydänääniä eikä ottaa verikoetta. Sama koskee työpaikkaselvityksiä, joissa työterveyshoitaja tai -lääkäri arvioi työympäristön kuormitustekijöitä. Etätyöntekijän kohdalla tämä tarkoittaa usein kotitoimiston ergonomia-arviota, joka voidaan tehdä osin kyselylomakkeella ja osin videoyhteydellä, mutta joskus myös paikan päällä tehtävällä käynnillä, jos työnantaja niin haluaa.
Kotitoimiston ergonomia kuuluu työterveyshuollon piiriin
Yleinen väärinkäsitys on, että työterveyshuolto koskee vain toimistoympäristöä. Todellisuudessa työnantajan vastuu työturvallisuudesta ulottuu myös kotona tehtävään etätyöhön, vaikka työnantajalla ei ole samanlaista pääsyä ja valvontaoikeutta kotiin kuin toimistoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työterveyshoitaja voi antaa ohjeita työpisteen järjestämiseen, näytön korkeuteen ja taukoliikuntaan, ja osa työnantajista korvaa esimerkiksi säädettävän työtuolin tai näyttöjalustan hankinnan.
Niska-hartiaoireet ja silmien rasitusoireet ovat yleisimpiä syitä, joiden vuoksi etätyöntekijä lopulta ottaa yhteyttä työterveyteen. Toistuva pääsärky tietokoneella työskentelyn jälkeen tai puutuminen käsissä ei ole normaali osa etätyöarkea, vaikka moni tottuukin siihen ja siirtää asian hoitamista kuukausia eteenpäin.
Yleisimmät virheet etätyöntekijän työterveysasioinnissa
Kolme virhettä toistuu erityisen usein etänä työskentelevien keskuudessa:
Yhteystietojen vanheneminen. Kun työntekijä muuttaa toiselle paikkakunnalle tai vaihtaa kotikuntaa etätyön myötä, työterveyshuollon järjestelmään jää usein vanha osoite. Tämä hidastaa esimerkiksi lähetteiden ja reseptien käsittelyä.
Etäyhteyden tekninen kynnys. Osa työntekijöistä jättää yhteydenoton väliin, koska ei tiedä mitä sovellusta työterveyshuollon videovastaanotolla käytetään. Kannattaa selvittää etukäteen työnantajan intrasta tai suoraan työterveysasemalta, mikä järjestelmä on käytössä – esimerkiksi Mehiläinen käyttää omaa Mehiläinen Digital -sovellustaan, Terveystalolla on oma digihoitopolkunsa.
Ajatus, että etätyö tarkoittaa vähemmän oikeuksia. Tämä on suoraan väärä käsitys. Etätyöntekijällä on täsmälleen sama oikeus ehkäisevään terveystarkastukseen, työkykyä tukeviin toimenpiteisiin ja sairaanhoitoon kuin lähityötä tekevällä, jos työnantajan sopimus kattaa sairaanhoidon.
Kun työpaikka tai työsuhteen muoto muuttuu
Etätyö on usein osa laajempaa muutosta – työnantajan vaihtoa, monipaikkaista työskentelyä tai siirtymistä freelancerin rooliin. Työterveyshuollon kattavuus voi tällöin muuttua yllättäen, sillä palvelu on sidottu työsuhteeseen ja työnantajan tekemään sopimukseen, ei työntekijän henkilöön. Jos etätyöntekijä vaihtaa työnantajaa, uuden työterveyshuollon piiriin pääsyssä voi olla viikkojen viive, ja vanhat tiedot eivät automaattisesti siirry. Tästä prosessista ja sen sudenkuopista kerrotaan tarkemmin artikkelissa työterveyshuollon vaihto – kun työpaikka muuttuu.
Yrittäjät ja kevytyrittäjät jäävät usein lakisääteisen työterveyshuollon ulkopuolelle kokonaan, jolloin vaihtoehdoksi jää yleislääkärin vastaanotto joko kunnallisella terveysasemalla tai yksityisellä lääkäriasemalla, josta osan kustannuksista voi saada Kela-korvauksena.
Usein kysyttyä
Kattaako työterveyshuolto sairaanhoidon myös silloin, kun asun eri paikkakunnalla kuin työnantajan toimipiste?
Kyllä, jos työnantajan työterveyssopimus sisältää sairaanhoidon. Suuret ketjut kuten Mehiläinen ja Terveystalo toimivat valtakunnallisesti, joten etäasiointi ja tarvittaessa käynti lähimmällä toimipisteellä onnistuvat yleensä paikkakunnasta riippumatta.
Voiko työterveyslääkäri kirjoittaa sairauslomatodistuksen pelkän videopuhelun perusteella?
Lyhyet, muutaman päivän sairauslomat esimerkiksi flunssaoireiden vuoksi voidaan usein arvioida etänä, mutta lääkäri tekee aina tapauskohtaisen harkinnan. Jos oireet vaativat tutkimista käsin kosketellen tai mittalaittein, kutsutaan käynnille.
Mitä tehdä, jos etätyöpisteen ergonomia aiheuttaa jatkuvaa kipua?
Ota yhteyttä työterveyshoitajaan mahdollisimman varhain – pitkittynyt niska- tai selkäkipu on helpompi hoitaa alkuvaiheessa. Työterveyshuolto voi ohjata ergonomia-arvioon ja tarvittaessa fysioterapiaan, mutta yksilöllinen kipuoireiden arviointi ja hoito kuuluu aina lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen tehtäväksi.
Yhteenveto
Etätyö ei heikennä työterveyshuollon kattavuutta, mutta se vaatii työntekijältä hieman enemmän omaa aktiivisuutta – yhteystietojen ajan tasalla pitämistä, etävastaanottokäytäntöjen selvittämistä ja rohkeutta ottaa yhteyttä myös lieviin, toistuviin oireisiin ennen kuin niistä tulee pitkäaikaisia. Akuuteissa tilanteissa, kuten rintakivussa, hengenahdistuksessa tai tajunnan menetyksessä, tulee aina soittaa suoraan hätänumeroon 112 riippumatta siitä, työskenteleekö etänä vai toimistolla. Yksilöllisissä terveyskysymyksissä kannattaa aina kääntyä oman työterveyslääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.