Sairauspoissaolon ilmoittaminen työnantajalle ja työterveyshoitajan rooli herättävät kysymyksiä erityisesti silloin, kun flunssa tai vatsatauti iskee aamulla ennen töitä. Tämä artikkeli on työntekijälle, joka haluaa tietää, kenelle ilmoitus tehdään, milloin todistus tarvitaan ja mitä työterveyshoitaja voi hoitaa ilman lääkäriä. Kun käytännöt ovat selvillä, palkka maksetaan ajallaan eikä töihin paluu veny turhaan.
Sairauspoissaolon ilmoittaminen käytännössä
Työsopimuslain mukaan työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestä työnantajalle viipymättä. Käytännössä se tarkoittaa yleensä esihenkilölle soittamista tai viestiä ennen työvuoron alkua. Tarkempi tapa löytyy työpaikan sairauspoissaolo-ohjeesta, ja juuri se ratkaisee: osassa yrityksiä riittää tekstiviesti, toisissa ilmoitus tehdään HR-järjestelmään tai suoraan työterveyshuollon puhelinpalveluun.
Ilmoituksessa kerrotaan, että on sairas ja arvioi poissaolon keston. Diagnoosia ei tarvitse kertoa esihenkilölle puhelimessa. Terveystiedot ovat arkaluonteisia, ja niiden käsittelyä työpaikalla rajoittaa laki yksityisyyden suojasta työelämässä.
Moni työpaikka sallii lyhyissä poissaoloissa omailmoituksen, jolloin työntekijä saa olla poissa tyypillisesti 1-3 päivää ilman todistusta. Osa työnantajista on pidentänyt rajaa viiteen päivään 2020-luvun alun koronavuosien jälkeen. Omailmoitus on kuitenkin työnantajan päätös, ei lakisääteinen oikeus. Jos käytännöstä ei ole sovittu, todistusta voidaan vaatia jo ensimmäisestä päivästä.
Mitä työterveyshoitaja tekee sairauspoissaolon yhteydessä
Työterveyshoitaja on laillistettu sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, joka on suorittanut työterveyshuollon lisäkoulutuksen. Hän tuntee työpaikan, sen kuormitustekijät ja usein myös työntekijän aiemmat käynnit. Sairauspoissaolon kannalta hänen tehtävänsä on hoidon tarpeen arvio: riittääkö lepo, tarvitaanko lääkärin vastaanotto vai onko tilanne päivystyksellinen.
Monissa työterveyshuolloissa, esimerkiksi Mehiläisen, Terveystalon, Pihlajalinnan ja Aavan sopimusasiakkailla, hoitaja voi kirjoittaa sairauspoissaolotodistuksen lyhyeen poissaoloon. Raja on yleensä 3 päivää, joskus 5, ja se on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Hoitajan arvio tehdään usein puhelimessa tai chatissa. Esimerkiksi kuumeinen hengitystieinfektio ilman hälyttäviä oireita hoituu tyypillisesti 10 minuutin puhelulla, ja todistus siirtyy sähköisesti työnantajalle.
Hoitaja ei tee lääketieteellistä diagnoosia samalla tavalla kuin lääkäri, eikä hän voi kirjoittaa reseptilääkkeitä tai pitkiä sairauslomia. Jos oireet pitkittyvät, ovat epätavallisia tai liittyvät mielenterveyteen, hoitaja ohjaa työterveyslääkärille tai -psykologille. Kokenut työterveyshoitaja kysyy ensin, onko vastaavia jaksoja ollut aiemmin. Toistuvat lyhyet poissaolot voivat olla ensimmäinen merkki työkuormasta tai hoitamattomasta perussairaudesta.
Työterveyshuollon palvelut ovat työntekijälle maksuttomia. Laajuus riippuu kuitenkin työnantajan sopimuksesta. Pakollinen on vain ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, ja sairaanhoito on vapaaehtoinen lisä. Lue lisää siitä, mitä työterveyshuolto työntekijälle kattaa.
Kun työterveyshuolto ei kata sairaanhoitoa
Jos työnantaja on sopinut vain lakisääteisestä työterveyshuollosta, todistus haetaan muualta. Vaihtoehtoina ovat hyvinvointialueen terveysasema, yksityinen lääkäriasema tai digiklinikka. Yksityisen yleislääkärin käynti maksaa paikkakunnasta riippuen noin 70-150 €, ja Kela-korvaus kattaa siitä vain pienen osan. Digiklinikoiden etävastaanotto maksaa tyypillisesti noin 30-70 €.
Ennen käyntiä kannattaa tarkistaa, hyväksyykö työnantaja minkä tahansa lääkärin todistuksen. Pääsääntöisesti hyväksyy, mutta osa työpaikoista edellyttää työterveyshuollon todistusta, jos sairaanhoito kuuluu sopimukseen.
Pidempi poissaolo, Kela ja 30-60-90-sääntö
Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaan, yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Kelan sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää. Kun palkanmaksu jatkuu, päiväraha maksetaan työnantajalle. Hakemus on tehtävä 2 kuukauden kuluessa, ja pidemmissä jaksoissa tarvitaan lääkärin B-lausunto.
Pitkiä poissaoloja varten on niin sanottu 30-60-90-sääntö. Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaoloa on kertynyt 30 päivää vuoden aikana. Kela lähettää muistutuksen noin 60 päivärahapäivän kohdalla. Viimeistään 90 päivän kohdalla Kelalle on toimitettava työterveyslääkärin lausunto jäljellä olevasta työkyvystä. Tässä vaiheessa työterveyshoitajan rooli laajenee: hän koordinoi tilannetta ja valmistelee usein työterveysneuvottelun ja työhön paluun suunnitelman.
Yleinen myytti: todistus vain lääkäriltä
Moni uskoo, että sairauslomaa varten on aina mentävä lääkäriin. Ei tarvitse. Tavallisissa lyhyissä infektioissa hoitajan arvio tai omailmoitus on käytännössä yhtä pätevä, kun työnantaja on hyväksynyt sen. Lääkärin vastaanottoaika tavallisen nuhan vuoksi kuluttaa resursseja, jotka tarvitaan pitkäaikaissairaille.
Toinen väärinkäsitys on, että työnantaja saa todistuksen kautta tietää kaiken. Todistuksessa on yleensä poissaolon kesto ja tarvittaessa diagnoosikoodi. Potilaskertomus pysyy työterveyshuollossa, eikä työnantajalla ole siihen pääsyä. Omat todistukset näkyvät työntekijälle Omakannassa.
Yleisimmät virheet sairauspoissaolon ilmoittamisessa
Työterveyshuollon arjessa samat virheet toistuvat vuodesta toiseen:
1. Ilmoitus väärälle henkilölle. Viesti työkaverille tai tiimin WhatsApp-ryhmään ei täytä ilmoitusvelvollisuutta. Palkanmaksu voi viivästyä tai jäädä maksamatta.
2. Omailmoituksen venyttäminen. Jos sairaus jatkuu omailmoituksen rajan yli, todistus on hankittava ensimmäisestä ylimenevästä päivästä. Takautuvaa todistusta ei aina saa.
3. Pitkittyvien oireiden sivuuttaminen. Neljäs flunssa samana talvena tai uniongelmat, jotka johtavat poissaoloihin, kertovat jostakin. Ne kannattaa ottaa puheeksi työterveyshoitajan kanssa ennen kuin tilanne kärjistyy.
Akuuteissa oireissa, kuten rintakivussa, hengenahdistuksessa, halvausoireissa tai vakavassa allergisessa reaktiossa, ei soiteta työterveyshuoltoon vaan heti hätänumeroon 112. Jos taustalla on henkinen kriisi, apua saa MIELI ry:n kriisipuhelimesta 09 2525 0111 tai oman alueen mielenterveyspäivystyksestä. Hammas- ja silmäsairaudet hoidetaan omissa erikoiskategorioissaan, ja niiden todistuskäytännöt kannattaa tarkistaa erikseen.
UKK
Voiko työterveyshoitaja kirjoittaa sairauslomaa?
Kyllä, jos työnantajan ja työterveyshuollon välinen sopimus sen sallii. Hoitajan todistus kattaa tyypillisesti 1-3 päivää, joskus enintään 5 päivää. Sitä pidemmät poissaolot edellyttävät lääkärin arviota.
Pitääkö esihenkilölle kertoa, mikä sairaus on?
Ei tarvitse. Riittää, että ilmoittaa olevansa työkyvytön ja arvioi poissaolon keston. Työterveyshuollon potilastiedot eivät siirry työnantajalle.
Mitä tapahtuu, jos sairauspoissaolo pitkittyy?
Työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon viimeistään 30 poissaolopäivän kohdalla. Kela edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa työkyvystä viimeistään 90 päivärahapäivän kohdalla. Työhön paluuta suunnitellaan usein yhdessä työterveysneuvottelussa.
Käytännön muistilista sairastumispäivälle
Lue työpaikan sairauspoissaolo-ohje jo terveenä ja tallenna työterveyshuollon numero puhelimeen. Kun sairastut, ilmoita esihenkilölle ennen vuoron alkua ja arvioi poissaolon kesto. Soita tarvittaessa työterveyshoitajalle, joka päättää, riittääkö hoitajan todistus vai tarvitaanko lääkäri. Yksilöllisistä oireista ja hoidosta päättää aina tutkiva lääkäri. Hoitaja on silti useimmiten oikea ensimmäinen yhteys, koska hän ohjaa oikeaan paikkaan ilman turhia käyntejä.