Mielenterveyden tuki työterveyshuollon kautta on monelle työssäkäyvälle nopein reitti apuun, kun uupumus, ahdistus tai univaikeudet alkavat painaa. Tämä artikkeli on kirjoitettu sinulle, joka mietit, mitä oma työterveyshuolto oikeasti tarjoaa, kuka saa tietää asioistasi ja miten käynti kannattaa aloittaa. Kun reitti on selvä, apu alkaa yleensä viikoissa eikä kuukausissa.
Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yksi yleisimmistä pitkien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syistä. Siksi työterveyshuollolla on tässä keskeinen rooli. Se ei korvaa erikoissairaanhoitoa, mutta usein se on ensimmäinen ja helpoin paikka hakea apua.
Mitä työterveyshuolto kattaa mielenterveyden osalta
Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Siihen kuuluvat muun muassa terveystarkastukset, työkyvyn seuranta ja työpaikan kuormitustekijöiden arviointi. Työterveyspsykologin käynnit kuuluvat usein tähän ehkäisevään osaan.
Sairaanhoito on työnantajalle vapaaehtoista, mutta useimmat suuret ja keskisuuret työnantajat tarjoavat sen yleislääkäritasoisena. Se tarkoittaa, että työterveyslääkäri voi tutkia masennus- tai ahdistusoireita, kirjoittaa sairauslomaa, aloittaa lääkehoidon ja ohjata eteenpäin. Laajemmissa sopimuksissa mukana voi olla myös psykiatrin konsultaatio tai lyhyt terapiajakso.
Kela korvaa työnantajalle osan kustannuksista: ehkäisevästä toiminnasta 60 % ja sairaanhoidosta 50 % hyväksyttävistä kuluista enimmäismäärään asti. Työntekijälle itselleen käynnit ovat yleensä maksuttomia. Tarkemmin oikeuksistasi kerrotaan artikkelissa työterveyshuolto työntekijälle – palvelut ja oikeudet.
Näin pääset alkuun askel askeleelta
Tyypillinen tilanne on tämä: muutaman kuukauden ajan uni on katkeillut, keskittyminen herpaantuu palavereissa ja sunnuntai-iltaisin ahdistaa. Moni odottaa, että tilanne helpottaa lomalla. Kun loma ei auta, kannattaa toimia.
Ensimmäinen yhteydenotto onnistuu yleensä työterveyshuollon ajanvarauksen, sovelluksen tai chatin kautta. Mehiläisellä, Terveystalolla, Pihlajalinnalla ja Aavalla on omat sähköiset kanavansa, joissa työterveyshoitaja tekee hoidon tarpeen arvion. Hoitaja voi ohjata suoraan työterveyslääkärille, työterveyspsykologille tai molemmille.
Käytännössä polku etenee usein näin:
1. Hoidon tarpeen arvio hoitajan kanssa puhelimessa tai chatissa.
2. Työterveyslääkärin vastaanotto, jossa kartoitetaan oireet, tehdään tarvittaessa laboratoriokokeita ja arvioidaan työkyky.
3. Työterveyspsykologin käynnit, sopimuksesta riippuen usein 3-6 kertaa.
4. Työterveysneuvottelu, jos työssä tarvitaan muutoksia.
5. Jatko-ohjaus psykiatrille, psykoterapiaan tai hyvinvointialueen mielenterveyspalveluihin, jos tarve on pitkäaikainen.
Kokenut työterveyslääkäri katsoo ensin, onko oireiden taustalla jokin somaattinen syy, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, anemia tai uniapnea. Vasta sen jälkeen arvioidaan, onko kyse masennuksesta, ahdistuneisuudesta, työuupumuksesta vai näiden yhdistelmästä.
Luottamuksellisuus – myytti diagnoosin paljastumisesta
Yleinen väärinkäsitys on, että työnantaja saa tietää, mitä työterveyslääkärille kerrot. Näin ei ole. Työterveyshuollon henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus, eikä diagnoosia luovuteta työnantajalle ilman kirjallista suostumustasi.
Työnantaja saa sairauslomatodistuksesta tiedon vain poissaolon kestosta. Työkykyä koskevissa lausunnoissa todetaan, oletko työkykyinen ja millaisin rajoituksin, ei sitä, mikä sairaus on kyseessä. Tiedot kirjautuvat Kanta-palveluun, ja voit itse tarkistaa ne Omakannasta.
Poikkeuksen muodostaa työterveysneuvottelu. Siinä käsitellään työjärjestelyjä yhdessä esihenkilön kanssa, mutta vain siinä laajuudessa kuin itse hyväksyt. Neuvottelun kulusta kerrotaan lisää artikkelissa työterveysneuvottelu ja työhön paluun suunnitelma.
Kun työterveyshuollon tuki ei riitä
Työterveyshuolto on rakennettu lyhytkestoiseen apuun ja työkyvyn tukemiseen. Pitkä psykoterapia, vaikea masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai syömishäiriö kuuluvat yleensä psykiatrisen erikoissairaanhoidon tai Kelan kuntoutuspsykoterapian piiriin.
Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16-67-vuotias, jonka työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Edellytyksenä on yleensä vähintään 3 kuukauden hoitosuhde ja lääkärin lausunto, jossa psykoterapiaa suositellaan. Työterveyslääkäri voi olla tässä keskeinen hoitotaho, mutta lausuntokäytännöt kannattaa tarkistaa omassa tilanteessa Kelasta.
Jos et ole varma, tarvitsetko psykiatria vai terapeuttia, lue psykiatrin ja psykoterapeutin erosta. Yksityisen psykiatrin käynti maksaa Helsingissä ja Tampereella tyypillisesti 150-280 €, josta Kela-korvaus kattaa vain pienen osan.
Kaikilla ei ole työterveyshuoltoa. Yrittäjät, työttömät ja osa pätkätyöläisistä hakevat apua hyvinvointialueen terveysasemalta, jossa mielenterveyden tukea tarjotaan usein matalan kynnyksen palveluna, esimerkiksi Terapiat etulinjaan -mallin mukaisina lyhytinterventioina. Opiskelijoilla vastaava reitti on YTHS.
Yleisimmät virheet mielenterveyden tuen hakemisessa
Liian pitkä odottaminen. Moni hakeutuu vastaanotolle vasta, kun on jo kuukauden sairauslomalla. Työuupumuksen varhaisvaiheessa pienet muutokset työtehtäviin ja muutama psykologikäynti voivat riittää. Myöhemmin toipuminen vie usein 3-6 kuukautta.
Oireiden vähättely vastaanotolla. ”Vähän väsyttää” ei kerro lääkärille, että nukut neljä tuntia yössä ja olet itkenyt autossa ennen töihin menoa. Kirjoita ennen käyntiä ylös konkreettiset oireet ja niiden kesto.
Sopimuksen sisällön selvittämättä jättäminen. Työterveyssopimukset vaihtelevat paljon. Kysy suoraan työterveyshoitajalta, montako psykologikäyntiä sopimukseesi sisältyy ja kuuluuko psykiatrin konsultaatio siihen.
Akuutit tilanteet ja kriisiapu
Työterveyshuolto ei ole päivystys. Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, akuutti psykoosi tai muu hengenvaarallinen tilanne, soita hätänumeroon 112. Keskusteluapua saa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimesta numerosta 09 2525 0111, ja oman alueen mielenterveyspäivystys auttaa ympäri vuorokauden.
UKK
Voiko työnantaja kieltää minua käyttämästä työterveyshuollon mielenterveyspalveluja?
Ei voi. Jos palvelut kuuluvat työterveyssopimukseen, niitä saa käyttää työterveyslääkärin tai -hoitajan arvion perusteella. Työnantaja ei myöskään saa tietoa käyntiesi sisällöstä ilman suostumustasi.
Kuinka monta käyntiä työterveyspsykologilla voi saada?
Määrä riippuu työnantajan sopimuksesta. Tyypillisesti kyse on 3-6 käynnistä, joiden jälkeen arvioidaan jatkon tarve ja ohjataan tarvittaessa pidempään hoitoon.
Mitä tapahtuu, jos sairausloma pitkittyy?
Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun poissaolot ovat jatkuneet 30 päivää. Kela edellyttää työterveyslääkärin lausunnon jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.
Yhteenveto ja viimeinen käytännön vinkki
Työterveyshuolto tarjoaa nopean ja luottamuksellisen reitin mielenterveyden tukeen: hoitajan arvion, lääkärin tutkimuksen, psykologin lyhytjakson ja tarvittaessa työjärjestelyt. Sen rajat tulevat vastaan pitkäkestoisessa hoidossa, jolloin jatko siirtyy psykiatrille, Kelan kuntoutuspsykoterapiaan tai hyvinvointialueen palveluihin.
Jokainen tilanne on yksilöllinen, ja hoitopäätökset tehdään aina lääkärin arvion jälkeen. Pyydä ensimmäisellä käynnillä kirjallinen suunnitelma siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja milloin tilanne arvioidaan uudelleen. Silloin hoito ei jää yhden käynnin varaan.