
Ikääntyneen lääkityksen tarkistus on tarpeen, kun omalla vanhemmalla tai itsellä on käytössä viisi tai useampia lääkkeitä ja kokonaisuudesta on vaikea pitää kirjaa. Lääkelistalle kertyy vuosien mittaan reseptejä eri lääkäreiltä: terveysasemalta, sairaalan poliklinikalta, yksityiseltä erikoislääkäriltä ja ehkä etälääkäriltä. Kukaan heistä ei välttämättä näe koko kuvaa. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten lääkitys tarkistetaan Suomessa, kuka sen tekee, mitä se maksaa ja miten yhteisvaikutuksia seurataan arjessa.
Miksi lääkitys pitää käydä läpi säännöllisesti
Ikääntyessä elimistö käsittelee lääkkeitä toisin kuin keski-iässä. Munuaisten toiminta heikkenee, rasvakudoksen osuus kasvaa ja nestettä on elimistössä vähemmän. Sama annos, joka sopi 60-vuotiaalle, voi 80-vuotiaalla kerääntyä elimistöön ja aiheuttaa haittoja.
Kun lääkkeitä on käytössä viisi tai enemmän, puhutaan monilääkityksestä. Yli 75-vuotiailla se on Suomessa yleistä, ja kymmenen lääkkeen listat eivät ole poikkeus. Jokainen uusi valmiste lisää yhteisvaikutusten mahdollisuutta.
Tyypillinen tilanne on tämä: iäkäs potilas tulee terveyskeskukseen huimauksen ja kaatuilun takia. Listalla on verenpainelääke, nesteenpoistolääke, unilääke, virtsankarkailuun määrätty lääke ja apteekista ostettu allergialääke. Mikään niistä ei yksinään selitä oireita, mutta yhdessä ne voivat laskea verenpainetta seisomaan noustessa ja heikentää tasapainoa. Tällaisessa tilanteessa ratkaisu löytyy usein juuri lääkityksen läpikäynnistä, ei lisätutkimuksista.
Ikääntyneen lääkityksen tarkistus käytännössä
Suomessa lääkityksen arviointia on kolmea tasoa. Kevein on lääkityksen ajantasaistus, jossa varmistetaan, että potilastietojärjestelmän lista vastaa sitä, mitä potilas oikeasti ottaa. Seuraava taso on lääkityksen tarkistus, jossa etsitään päällekkäisyyksiä, yhteisvaikutuksia ja iäkkäille huonosti sopivia lääkkeitä. Laajin on lääkityksen kokonaisarviointi, jossa erikoiskoulutuksen saanut farmaseutti tai proviisori käy lääkityksen läpi yhdessä potilaan, hoitajan ja lääkärin kanssa.
Muutokset lääkitykseen tekee aina lääkäri. Farmaseutti voi löytää ongelmia ja antaa ehdotuksia, mutta lääkkeen lopettamisesta tai annoksen muuttamisesta päättää hoitava lääkäri.
Kokenut lääkäri aloittaa kysymällä, mitä potilas oikeasti ottaa ja milloin. Reseptilista ja todellinen käyttö eroavat usein toisistaan. Joku on jättänyt lääkkeen pois sivuvaikutusten takia kertomatta kenellekään, toinen ottaa kahta samaa vaikuttavaa ainetta eri kauppanimillä.
Hyvin valmisteltu käynti etenee näin:
1. Kerää kaikki lääkkeet pussiin: reseptilääkkeet, käsikauppalääkkeet, vitamiinit, luontaistuotteet ja silmätipat.
2. Tulosta tai avaa Omakannasta voimassa olevat reseptit.
3. Kirjaa ylös oireet, jotka ovat alkaneet viime kuukausina, esimerkiksi huimaus, ummetus, muistikatkokset tai väsymys.
4. Varaa lääkäriltä aika nimenomaan lääkityksen läpikäyntiin, ei muun asian sivussa.
5. Pyydä kirjallinen, päivitetty lääkelista käynnin jälkeen.
Kuka tarkistuksen tekee ja mitä se maksaa
Julkisella puolella hyvinvointialueen terveysasema on yleensä luontevin paikka. Pitkäaikaissairaalla tarkistus kuuluu osaksi hoidon seurantaa, ja sitä kannattaa pyytää vähintään kerran vuodessa. Terveyskeskuksen lääkärikäynnin asiakasmaksu on hyvinvointialueesta riippuen noin 20-25 €, ja maksut kerryttävät vuotuista maksukattoa. Pitkäaikaissairaan seurannasta kerrotaan lisää artikkelissa kroonisesta sairaudesta ja vakiintuneesta hoitosuhteesta.
Kotihoidon asiakkaille ja palveluasumisessa oleville lääkityksen arviointi kuuluu hoitoon, ja siihen osallistuvat sairaanhoitaja ja hoitava lääkäri. Jos liikkuminen on vaikeaa, myös kotikäynti on mahdollinen, ks. vanhusten lääkäripalvelut ja kotikäynnit.
Yksityisellä puolella yleislääkärin käynti maksaa Mehiläisessä, Terveystalossa tai Pihlajalinnassa tyypillisesti 80-150 € kestosta ja paikkakunnasta riippuen. Kela-korvaus kattaa tästä vain pienen osan. Monimutkaisessa tilanteessa geriatri, eli vanhusten sairauksiin erikoistunut lääkäri, on paras asiantuntija. Geriatrin vastaanottoja on etenkin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Osa apteekeista tarjoaa maksullista lääkityksen tarkistusta tai kokonaisarviointia. Hinta vaihtelee apteekeittain, joten se kannattaa kysyä etukäteen. Arvioinnin tulos viedään lääkärille, joka päättää muutoksista.
Yhteisvaikutusten seuranta arjessa
Lääkäreillä ja apteekeilla on käytössään yhteisvaikutustietokantoja, kuten SFINX. Fimea ylläpitää Lääke 75+ -tietokantaa, josta näkee, sopiiko tietty lääkeaine yli 75-vuotiaalle. Tietokanta auttaa kuitenkin vain, jos lääkelista on oikein.
Iäkkäillä haittoja aiheuttavat usein muun muassa unilääkkeet ja bentsodiatsepiinit, jotka lisäävät kaatumisriskiä. Toinen ryhmä ovat antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet, joita ovat esimerkiksi osa virtsankarkailulääkkeistä ja vanhemmista allergialääkkeistä. Ne voivat aiheuttaa sekavuutta ja ummetusta. Kolmas ryhmä ovat tulehduskipulääkkeet yhdessä verenohennuslääkkeiden tai munuaisiin vaikuttavien lääkkeiden kanssa.
Myös ruoka ja luontaistuotteet vaikuttavat. Greippimehu muuttaa tiettyjen kolesteroli- ja sydänlääkkeiden pitoisuuksia. Mäkikuisma voi heikentää useiden lääkkeiden tehoa. Varfariinia käyttävän kannattaa pitää K-vitamiinipitoisten ruokien määrä tasaisena.
Arjessa seuranta tarkoittaa uusien oireiden kirjaamista. Jos huimaus, sekavuus tai väsymys alkaa pian uuden lääkkeen aloittamisen jälkeen, asiasta kannattaa ottaa yhteys lääkäriin tai apteekkiin. Lääkettä ei pidä lopettaa omin päin. Äkillisissä tilanteissa, kuten rintakivussa, hengenahdistuksessa, tajunnan heikkenemisessä tai halvauksen oireissa, soita heti hätänumeroon 112.
Yleisimmät virheet lääkityksen hallinnassa
Käsikauppavalmisteet jätetään kertomatta. Apteekista ostettu kipulääke, närästyslääke tai uni-iltaa helpottava valmiste ei näy Omakannassa. Juuri nämä aiheuttavat usein yhteisvaikutuksia.
Eri lääkärit eivät tiedä toisistaan. Kardiologi aloittaa lääkkeen, yksityinen ortopedi määrää kipulääkkeen ja terveysaseman lääkäri uusii vanhan reseptin. Jos yksi lääkäri ei koordinoi kokonaisuutta, päällekkäisyydet jäävät huomaamatta. Sovi yhden lääkärin kanssa, että hän pitää listan ajan tasalla.
Reseptejä uusitaan tarkistamatta. Reseptin uusiminen Omakannassa on kätevää, mutta se ei korvaa arviointia siitä, tarvitaanko lääkettä yhä. Lue lisää reseptin uusimisesta etänä.
Myytti: kerran aloitettu lääke on loppuelämän lääke
Moni iäkäs uskoo, että lääkkeestä ei saa luopua, jos se on kerran aloitettu. Asia ei ole näin. Lääkkeen tarve muuttuu, kun paino, munuaisten toiminta ja muut sairaudet muuttuvat. Esimerkiksi verenpainelääkityksen tavoitteet voivat olla hauraalla 85-vuotiaalla erilaiset kuin 65-vuotiaalla.
Lääkkeen hallittu lopettaminen on oma osa hoitoa. Osa lääkkeistä, kuten unilääkkeet ja jotkin masennuslääkkeet, puretaan asteittain lääkärin ohjeen mukaan, koska äkillinen lopetus voi aiheuttaa vieroitusoireita. Poikkeuksiakin on: esimerkiksi eteisvärinän takia aloitettua verenohennusta ei yleensä lopeteta pelkän iän perusteella. Siksi päätös tehdään aina yksilöllisesti.
Hammaslääkäri, silmälääkäri ja fysioterapeutti kuuluvat omiin erikoiskategorioihinsa, mutta hekin tarvitsevat ajantasaisen lääkelistan. Esimerkiksi verenohennus vaikuttaa hammastoimenpiteisiin.
UKK
Kuinka usein ikääntyneen lääkitys pitäisi tarkistaa?
Vähintään kerran vuodessa ja aina sairaalajakson jälkeen, uuden lääkkeen aloittamisen jälkeen tai jos ilmaantuu kaatumisia, sekavuutta tai muita uusia oireita.
Näkyvätkö kaikki lääkkeet Omakannassa?
Omakannassa näkyvät sähköiset reseptit ja niiden toimitukset. Käsikauppalääkkeet, vitamiinit ja luontaistuotteet eivät näy, joten ne pitää kertoa lääkärille erikseen.
Voiko omainen pyytää lääkityksen tarkistusta?
Omainen voi ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai kotihoitoon ja ehdottaa tarkistusta. Potilastietojen käsittelyyn tarvitaan potilaan suostumus tai valtuutus. Omakannassa voi myös asioida toisen puolesta Suomi.fi-valtuuksilla.
Lääkelista ajan tasalle ennen seuraavaa käyntiä
Ikääntyneen lääkityksen tarkistus on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää kaatumisia, sekavuutta ja turhia sairaalakäyntejä. Kerää kaikki valmisteet yhteen, varaa aika juuri tätä asiaa varten ja sovi, kuka lääkäri koordinoi kokonaisuutta. Henkilökohtaisista lääkemuutoksista päättää aina hoitava lääkäri tutkimuksen perusteella. Jos huoli liittyy mielialaan tai jaksamiseen, apua saa myös MIELI ry:n kriisipuhelimesta numerosta 09 2525 0111.