Psykiatrin ja psykoterapeutin ero mietityttää monia, jotka harkitsevat ensimmäistä kertaa avun hakemista mielenterveyden ongelmiin. Kumpikin ammattilainen työskentelee mielen hyvinvoinnin parissa, mutta koulutus, työskentelytapa ja se, mihin ongelmiin kukin ensisijaisesti vastaa, eroavat toisistaan merkittävästi. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä eroa psykiatrilla ja psykoterapeutilla oikeasti on, milloin kannattaa hakeutua kummankin vastaanotolle ja miten hoitopolku Suomessa yleensä etenee.
Psykiatri on lääkäri – mitä se tarkoittaa käytännössä
Psykiatri on erikoislääkäri, joka on ensin suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon ja sen jälkeen erikoistunut psykiatriaan usean vuoden erikoislääkärikoulutuksessa. Valvira on myöntänyt hänelle laillistuksen sekä erikoislääkärin oikeudet, ja koulutus on suoritettu jossakin Suomen lääketieteellisistä tiedekunnista, kuten Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa tai Itä-Suomen yliopistossa.
Koska psykiatri on lääkäri, hän voi tehdä diagnooseja, määrätä lääkkeitä ja arvioida myös somaattisia eli ruumiillisia syitä oireiden taustalla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että väsymysoireiden taustalla voidaan sulkea pois kilpirauhasen toimintahäiriö tai muu elimellinen syy ennen kuin oireita aletaan hoitaa psyykkisenä ongelmana. Psykiatri voi myös aloittaa, muuttaa tai lopettaa mielialalääkityksen ja seurata sen vaikutuksia.
Psykoterapeutti keskittyy puhehoitoon
Psykoterapeutti puolestaan ei ole automaattisesti lääkäri – ammattiin voi kouluttautua esimerkiksi psykologin, sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän tai lääkärin pohjakoulutuksesta käsin suorittamalla erillisen psykoterapeuttikoulutuksen. Nimikettä ”psykoterapeutti” saa käyttää vain, kun Valvira on hyväksynyt koulutuksen ja merkinnyt ammattioikeuden rekisteriin – tämä kannattaa tarkistaa, jos terapeutin tausta jää epäselväksi.
Psykoterapeutti ei määrää lääkkeitä eikä tee lääketieteellisiä diagnooseja, vaan työskentelee keskustelun ja erilaisten terapiamenetelmien avulla. Yleisimpiä suuntauksia ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykodynaaminen terapia ja perhe- tai paritterapia. Terapiasuhde on usein pitkäkestoinen, ja tapaamisia voi olla viikoittain kuukausien tai vuosien ajan.
Yleinen väärinkäsitys: kumman luona hoito ”alkaa”
Moni olettaa, että vakavampiin oireisiin pitää mennä suoraan psykiatrille ja lievempiin psykoterapeutille. Tämä ei pidä täysin paikkaansa. Todellisuudessa moni hoitopolku alkaa yleislääkärin tai perhelääkärin vastaanotolta, jossa tilannetta kartoitetaan ja päätetään jatko-ohjauksesta. Yleislääkäri voi kirjoittaa lähetteen psykiatrian erikoislääkärille, jos epäillään esimerkiksi vaikeaa masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai psykoosia, mutta lievempään ahdistukseen tai elämänkriisiin apua voi saada suoraan psykoterapeutilta ilman lähetettä.
Käytännön esimerkki havainnollistaa tilannetta: työuupumuksesta kärsivä henkilö hakeutuu usein ensin työterveyslääkärin vastaanotolle. Jos oireet liittyvät lähinnä kuormitukseen ja jaksamiseen, apu löytyy tyypillisesti psykoterapeutilta tai työterveyspsykologilta. Jos taas mukana on voimakkaita unihäiriöitä, ahdistusta joka haittaa arkea merkittävästi tai epäilys vakavammasta mielialahäiriöstä, työterveyslääkäri voi ohjata psykiatrin arvioon lääkityksen tarpeen selvittämiseksi.
Voiko molempia tarvita samaan aikaan?
Kyllä, ja tämä on hyvin tavallista. Monessa hoitosuhteessa psykiatri vastaa lääketieteellisestä kokonaiskuvasta ja mahdollisesta lääkityksestä, kun taas psykoterapeutti tapaa potilasta säännöllisesti puheterapian merkeissä. Nämä kaksi hoitomuotoa täydentävät toisiaan – lääkitys voi helpottaa oireita niin, että terapiatyöskentely on ylipäätään mahdollista, ja terapia puolestaan käsittelee ongelman taustalla olevia ajatusmalleja ja elämäntilanteita, joihin lääke ei vaikuta.
Hoitoon pääsy ja kustannukset Suomessa
Julkisella puolella hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluihin pääsee yleensä terveysasemalta tai opiskeluterveydenhuollon kautta saadulla lähetteellä, ja hoitotakuu määrittää enimmäisajan, jonka sisällä kiireettömään hoitoon tulee päästä. Julkisen psykiatrian erikoissairaanhoidon käynti maksaa asiakasmaksujen mukaisen omavastuun.
Yksityisellä puolella psykiatrin tai psykoterapeutin vastaanotolle pääsee usein nopeammin, mutta hinta on huomattavasti korkeampi ilman lähetettä. Kela-korvausta voi hakea yksityislääkärin käynnistä, ja tietyin edellytyksin myös kuntoutuspsykoterapiaan on mahdollista saada Kelan tukea, mutta korvaus kattaa vain osan kokonaiskustannuksesta. Kannattaa tarkistaa etukäteen, edellyttääkö Kela-korvaus lähetettä tai lausuntoa. Aiheesta tarkemmin voi lukea Kela-korvauksesta yksityisestä lääkärikäynnistä.
Työterveyshuolto on Suomessa poikkeuksellisen kattava resurssi työssäkäyville, ja moni pääsee sitä kautta sekä lääkärin että psykologin tai terapeutin arvioon ilman pitkää jonotusta. Etävastaanotot ja digiklinikat ovat myös yleistyneet nopeasti 2020-luvulla, ja niiden kautta voi usein saada ensiarvion tilanteesta ilman käyntiä paikan päällä.
Miten valita, kumman puoleen kääntyä
Jos oireisiin liittyy epäilys lääkityksen tarpeesta, voimakkaita fyysisiä oireita, itsetuhoisia ajatuksia tai aiempi psykiatrinen diagnoosi, ensimmäinen askel kannattaa olla yleislääkärin tai suoraan psykiatrin arvio. Jos taas kyse on elämänkriisistä, ihmissuhdeongelmista, ahdistuksesta tai halusta työstää omia ajatusmalleja ilman epäilyä lääketieteellisestä sairaudesta, psykoterapeutin vastaanotto voi olla luontevampi lähtökohta. Molemmissa tapauksissa on hyödyllistä selvittää etukäteen ammattilaisen koulutustausta ja erikoisala, sillä nimikkeet ja pätevyydet vaihtelevat. Lääkärin valintaan liittyviä käytännön vinkkejä on koottu artikkeliin lääkärin valinnasta.
Mikäli tilanne vaatii erikoislääkärin arviota, on hyvä tietää, milloin lähete on tarpeen ja milloin ei – tästä lisää artikkelissa erikoislääkärin lähetteestä.
UKK
Voiko psykoterapeutille mennä ilman lähetettä?
Kyllä, yksityiselle psykoterapeutille voi yleensä varata ajan suoraan ilman lähetettä. Kuntoutuspsykoterapiaan haettava Kela-tuki saattaa kuitenkin edellyttää lääkärinlausuntoa, joten tämä kannattaa tarkistaa etukäteen.
Voiko psykiatri hoitaa myös terapialla, ei vain lääkkeillä?
Osa psykiatreista on kouluttautunut myös psykoterapiaan ja voi tarjota molempia hoitomuotoja. Tämä ei kuitenkaan ole automaatio, joten hoitomuodosta kannattaa keskustella suoraan vastaanotolla.
Mistä tietää, tarvitseeko apua psykiatrilta vai psykoterapeutilta?
Selkein tapa on aloittaa yleislääkärin, opiskeluterveydenhuollon tai työterveyslääkärin arviosta, joka ohjaa oikean palvelun piiriin oireiden vakavuuden perusteella.
Yhteenveto
Psykiatri ja psykoterapeutti eivät ole toisiaan korvaavia vaihtoehtoja, vaan usein toisiaan täydentäviä ammattilaisia mielenterveyden hoitopolulla. Psykiatri arvioi tilannetta lääketieteellisestä näkökulmasta ja voi tarvittaessa aloittaa lääkityksen, kun taas psykoterapeutti tarjoaa säännöllistä puheterapiaa ajatusmallien ja elämäntilanteen työstämiseen. Oikean avun löytäminen kannattaa aloittaa matalalla kynnyksellä esimerkiksi yleislääkärin, työterveyden tai opiskeluterveydenhuollon kautta, ja hoitopolun etenemisestä voi lukea lisää mielenterveyspalveluiden hakemisesta. Akuutissa kriisissä, johon liittyy itsetuhoisia ajatuksia, kannattaa ottaa yhteyttä välittömästi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimeen numeroon 09 2525 0111 tai soittaa hätänumeroon 112, jos tilanne on henkeä uhkaava.
